ARFID – syömishäiriö jossa kehonkuva ei ole vääristynyt

ARFID:iin sairastuneen ruokavalio on huomattavan rajoittunut, mikä johtaa moniin ongelmiin, mutta kehonkuva ei ole vääristynyt

ARFID (avoidant/restrictive food intake disorder) on syömishäiriö, jonka keskeinen oire on syömisen häiriintyminen niin, että seurauksena on huomattavia ravintoaineiden puutoksia, huomattava painonlasku, tarve letkuruokinnalle tai lisäravinnevalmisteille tai syömisen hankaluudet vaikeuttavat huomattavasti sosiaalisissa tilanteissa toimimista.

brooke-lark-209712-unsplash.jpg
Kuva: Unsplash

ARFID on uusi diagnoosi, joka on tullut diagnoosijärjestelmän uudistumisen myötä käyttöön DSM-5-järjestelmässä. Suomessa käytetään kuitenkin toista järjestelmää, ICD-järjestelmää, joten Suomessa ARFID ei ole virallinen diagnoosi ainakaan toistaiseksi. Tästä huolimatta ARFID-tyyppisesti oireilevia toki on Suomessakin, mutta heidän diagnoosinsa on todennäköisesti epätyypillinen syömishäiriö tai virheellisesti anoreksia nervosa.

Mistä ARFID johtuu ja millä tavoin ARFID:ia sairastavat rajoittavat syömistään? Tutkimuksissa on esitetty ainakin kolme erilaista ARFID-tyyppiä:

  1. Kokonaisvaltaisesti rajoittunut syöminen. Syynä voi olla esimerkiksi erittäin huono ruokahalu, kiinnostuksen puuttuminen syömistä kohtaan tai syömistapahtumassa ilmenevät hankaluudet. Näitä voi olla esimerkiksi poikkeuksellisen hidas syöminen, huomattavan pienten suupalojen ottaminen tai vaikeus saada syötyä aterioita loppuun.
  2. Rajoittunut syöminen, joka liittyy tiettyihin ruoan ominaisuuksiin. Rajoitukset voivat liittyä tietynlaiseen ruoan koostumukseen, hajuun, tai ulkonäköön. Nämä aistiärsykkeisiin liittyvät rajoitukset voivat esiintyä yhdessä autismikirjon häiriön kanssa. Rajoituksen voivat liittyä myös uusia ruokia kohtaan ilmenevään pelkoon (ruokaan liittyvä neofobia).
  3. Rajoittunut syöminen, joka johtuu jostain pelosta tai ahdistuksesta. Henkilö voi esimerkiksi pelätä tukehtuvansa, jos syö tai pelätä, että tulee pahoinvoivaksi syömisestä. Pelon kehittymiseen voi liittyä jokin yksittäinen traumaattinen tapahtuma, mutta välttämättä näin ei ole.

ARFID voi siis ilmetä monin eri tavoin. Keskeistä oirekuvassa on syömisen rajoittuneisuus ja/tai hankaluus. Anoreksiasta ja bulimiasta ARFID eroaa niin, että sairastuneilla ei ongelmia kehonkuvansa kanssa ja heidän tarkoituksenaan ei ole laihtua. ARFID onkin nimenomaan syömisen vaikeus, kun muissa syömishäiriöissä taas vaikeudet syömisessä johtuvat muista tekijöistä, kuten kehonkuvan vääristymisestä, halusta laihtua, haasteista käsitellä omia tunnetiloja sekä monista muista taustasyistä.

ARFID:n yleisyydestä ja siitä, ketkä siihen tyypillisesti sairastuvat, on toistaiseksi ristiriitaista tietoa. Yhdessä tutkimuksessa vertailtiin anoreksia nervosa (AN) potilaita ARFID-potilaisiin (Nicely ym., 2014). Tutkimuksessa havaittiin, että ARFID:iin sairastuneet olivat keskimäärin nuorempia kuin AN potilaat, ja lisäksi ARFID-ryhmässä oli enemmän miehiä/poikia kuin AN potilaissa. Samassa tutkimuksessa todettiin myös ARFID-potilaiden tarvitsevan useammin lisäravinteita kuin AN potilaiden. Lisäksi ARFID-potilailla oli myös enemmän oppimisvaikeuksia, laaja-alaisia kehityshäiriöitä (kuten autismi) sekä ahdistuneisuutta mutta toisaalta vähemmän masennusta kuin AN potilailla.  Toisessa tutkimuksessa löydettiin hyvin erilaisia tuloksia (Nakai ym., 2017). Tässä tutkimuksessa kaikki ARFID-potilaat olivat tyttöjä/naisia ja ARFID-potilailla oli lyhyempi sairauden kesto sekä vähemmän muuta oireilua kuin AN potilailla. Syy näin erilaisiin tuloksiin on todennäköisesti tutkimuksiin mukaan valikoituneissa ARDFI-potilaissa. Ensimmäisessä tutkimuksessa monilla ARFID-potilailla oli ruoan välttelyä aistiärsykkeisiin liittyen sekä tukehtumisen pelkoja, kun taas jälkimmäisessä näitä ei ollut ollenkaan, vaan syynä syömisen välttelyyn olivat erilaiset ruoansulatuskanavan oireet. ARFID-diagnoosin sisälle mahtuu siis monenlaisia sairaudenkuvia, ja sairauden kulku ja liitännäisongelmat vaihtelevatkin todennäköisesti paljon riippuen ARFID:n oireenkuvasta.

ARFID:sta on siis vasta vähän tietoa ja tieto on keskenään myös ristiriitaista. Selkeitä hoitosuosituksia ei myöskään tällä hetkellä ole. Tulevaisuudessa, kun tutkimustieto ARFID:ista lisääntyy, niin saadaan toivottavasti myös lisää tietoa siitä, miten ARFID-potilaita olisi parasta hoitaa.

Lähteet:

Bryson, A. E., Scipioni, A. M. & Ornstein, R. M. Avoidant/Restrictive food intake disorder: Categorization of subtypes and longitudinal outcomes after day hospitalization. Journal of Adolescent Health, 2, 45-46. 

Fisher, M M., Rosen, D. S., Ornstein, R. M. …. & Walsh, B. T. (2014). Characteristics of avoidant/restrictive food intake disorder in children and adolescents: A “New disorder” in DSM-5. Journal of Adolescent Health,55, 49-52.

Nicely, T.A., Lane-Loney, S., Masciulli, E., Hollenbeak, C.S. & Ornstein, R.M. (2014). Prevalence and characteristics of avoidant/ restrictive food intake disorder in a cohort of young patients in day treatment for eating disorders. Journal of Eating Disorders, 2, 21.

Norris, M. L: Katzman, D. K., Santon, A. Spettigue, W., Zucker, N. & Gray, M. (2017) Building evidence for the use of descriptive subtypes in youth with avoidant restrictive food intake disorder. International Journal of Eating Disorder, DOI: 10.1002/eat.22814

Kohn, J. B. (2016). What is ARFID? Journal of the Academy of Nutrition and Dietetics, 11, 1872. 

Strandjord, S. E., Sieke, E. H., Richmond, M. & Rome, E. S. (2015). Avoidant/Restrictive Food Intake Disorder: Illness and hospital course in patients hospitalized for nutritional insufficiency. Journal of Adolescent Health, 57, 673-678.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s