Tiede ja sukupuoli

sharon-mccutcheon-663633-unsplash
Kuva: Unplash

Tiedemaailma on vielä kaukana tasa-arvosta. Maailmanlaajuisesti alle 30% tutkijoista on naisia. Miestutkijoita myös siteerataan enemmän, he saavat myös naistutkijoita enemmän tutkimusrahoitusta, heidän artikkeleitaan julkaistaan useammin ja heidän tuloksiaan pidetään usein pätevämpinä. Konkreettinen esimerkki sukupuolen merkityksestä tutkijalle löytyy Stanfordin yliopistosta. Transsukupuolinen tutkija Ben Barres huomasi, että kun hänet alettiin nähdä miehenä, niin myös hänen tutkimustaan alettiin arvostaa enemmän. Kerrotaanpa joka erään tutkijan kehuneen, että Benin tutkimustulokset ovat paljon vakuuttavampia, kuin hänen siskonsa Barbaran. Benin nimi oli Barbara ennen sukupuolen korjausta.

Sukupuoli vaikuttaa myös siihen, mitä tutkitaan. Tutkimusrahoitusta myönnetään paljon enemmän aiheisiin, jotka liittyvät yleisimmin miehiin kuin  aiheisiin, jotka liittyvät yleisimmin naisiin. Tutkimusrahoitus taas määrittää mitä voidaan tutkia. Mielenterveysongelmat, jotka ovat yleisempiä miehillä, saavat huomattavasti enemmän tutkimusrahoitusta kuin mielenterveysongelmat, jotka ovat yleisempiä naisilla. Esimerkiksi yhtä syömishäiriötä sairastavaa kohden tutkimusrahoituksen määrä on USA:ssa 0.73$ kun taas yhtä skitsofreniaa sairastavaa kohden tutkimusrahoituksen määrä on 86.97$. Tämä siitä huolimatta, että anoreksiassa on korkein kuolleisuus kaikista mielenterveyden ongelmista.

Sukupuoli vaikuttaa siihenkin, kenen näkökulmasta tutkimusta tehdään. Hyvin iso osa tutkimuksista tehdään vain miespuolisilla henkilöillä. Tämä on johtanut monien sairauksien kohdalla siihen, että muihin sukupuoliin kuuluvat henkilöt eivät välttämättä saa asianmukaista diagnoosia tai hoitoa. Esimerkiksi autismikirjon oirekuva on määritetty miehille tyypillisen oirekuvan perustella, jonka vuoksi autismidiagnoosi annetaan paljon todennäköisemmin miespuolisille kuin naispuolisille, vaikka oireiden vakavuusaste olisi sama. Vasta viime vuosina on havahduttu siihen, että tämä vuoksi naiset jäävät helposti diagnosoimatta. Ilman diagnoosia ei saa oikeanlaista tukea, joten diagnoosin puuttuminen voi johtaa moniin ongelmiin.

Tiedemaailmassa on onneksi viime vuosina havahduttu sukupuolivinouman aiheuttamaan tasa-arvo-ongelmaan. Sukupuolierot ovat tärkeitä huomioida silloin, kun niiden huomioimattomuus aiheuttaa negatiivisia seurauksia. Tiedemaailma tarvitseekin lisää tutkimusta, jossa tutkitaan miesten lisäksi myös naisia sekä muihin sukupuoliin kuuluvia henkilöitä.

Lähteet:

Begeer, S., Mandell, D., Wijnker-Holmes B., Venderbosch S., Rem D., Stekelenburg F., & Koot H.M. (2013). Sex differences in the timing of identification among children and adults with autism spectrum disorders. J. Autsim. Dev. Disord., 43. 1151-1156.

Murray, S.B., Pila, E., Griffiths, S. & Le Grange, D. (2017). When illness severity and research dollars do not align: are we overlooking eating disorders? World Psychiatry, 16, 321.

Shannon, G., Jansen, M., Cáceres, C., Motta, A., Odhiambo, A., Eleveld, A. & Mannel, J. (2019). Gender equality in science, medicine, and global health: where are we at and why does it matter? Lancet, 393, 560-569.

The UNESCO Institute for Statistic: Women in Science

Lisälukemista (ei tiedeartikkeleita, mutta englanniksi)

Science has a huge diversity probleem … in lab mice

How sexism is hindering medical research

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s