Äitiyslaki ja sateenkaariperheiden lapset

Suomessa on vajaat 1000 samaa sukupuolta olevien vanhempien perhettä, joissa vanhemmat ovat virallistaneet suhteensa ja on lapsia. Näiden lisäksi todennäköisesti on jonkinlainen määrä perheitä, joissa vanhemmat eivät ole syystä tai toisesta virallistaneet suhdettaan.

1.4. voimaan tullut äitiyslaki on edistysaskel, joka helpottaa naisparien byrokratiaa. Äitiyslaki tarkoittaa sitä, että kun lapsi on syntynyt hedelmöityshoidon avulla kahden naisen perheeseen, niin lapsella voi olla heti kaksi juridista vanhempaa. Aikaisemmin ei-synnyttäneet osapuolen on pitänyt adoptoida lapsi. Äitiyslaki siis lisää tasa-arvoa, koska lain myötä naisparit ovat nyt samassa asemassa niiden mies-naisparien kanssa, jotka ovat käyttäneet luovutettuja sukusoluja lapsen alulle saamiseen. Mies-naispareillahan tilanne on ollut aina se, että parin mies on voinut tunnustaa jo neuvolassa olevansa lapsen isä siitä huolimatta, että hänellä ei ole ollut geneettistä yhteyttä lapseen. Nyt sama mahdollistui naisparien ei-synnyttävälle osapuolelle.

micael-widell-520891-unsplash.jpg
Kuva: Unsplash

Kahden äidin perheissä kasvaneista lapsista on tehty jo melko paljon tutkimusta. Tutkimusten perusteella naisparien lapset voivat vähintään yhtä hyvin kuin mies-naisparien. Kattava suomenkielinen tietopaketti aiheesta löytyy Väestöliiton sivuilta. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten 10-18 vuotiaiden sateenkaariperheissä elävien lasten hyvinvointia. Tutkimuksen mukaan näiden lasten psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi vastaa muiden saman ikäisten lasten hyvinvointia (Aarnio ym., 2017). Myös heidän ystävyyssuhteensa sekä suhteet vanhempiin vastaavat muiden saman ikäisten suhteita (Aarnio ym., 2017). Myös useissa muissa maissa tehdyissä tutkimuksissa ei ole löydetty naisparien ja mies-naisparien lasten välillä eroa lasten terveydessä, emotionaalisessa kehityksessä, koulumenestyksessä, sukupuoli-identiteetin kehityksessä, lasten ystävyyssuhteissa ja vanhempien suhteissa lapsiin (Anderssen ym., 2002; Baiocco ym., 2018; Bos ym., 2016; Golombok ym., 2003; Wainright ym., 2008)

Joissain tutkimuksissa on havaittu, että sateenkaariperheiden lapset voivat jopa paremmin kuin mies-naisparien lapset. Yhdessä tutkimuksessa todettiin, että sateenkaariperheiden lapsilla on vähemmän psyykkisiä ongelmia kuin mies-naisparien lapsilla (Baiocco ym., 2018). Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että naisparien lapsilla on parempi itsetunto ja vähemmän käytösongelmia kuin mies-naisparien lapsilla (Bos ym., 2014). Yhdessä tutkimuksessa puolestaan todettiin, että naisparien lapsilla oli parempi koulusuoriutuminen ja vähemmän sääntöjen rikkomista, aggressiivista käytöstä ja ulospäin suuntautuvia käytösongelmia (Gartell ym., 2009)

Luovutetuilla sukusoluilla syntyy Suomessa nykyään yli 2000 lasta vuodessa. Ylivoimaisesti suurin osa lahjasoluhoitojen avulla syntyvistä lapsista on mies-naisparien lapsia. Lahjasoluilla alkunsa saaneet lapset näyttäisivät tutkimusten perusteella voivan yhtä hyvin kuin muutkin lapset. He eivät eroa tavanomaisesti alkunsa saneista lapista psyykkisten häiriöiden, yleisen terveyden vanhempi-lapsisuhteen osalta (Amor ym., 2017; Kovacs ym., 2013; Lycett ym., 2014).

Yhteenvetona siis voidaan todeta, että naisparien luovutetuilla sukusoluilla alkunsa saaneet lapset voivat vähintään yhtä hyvin kuin muutkin lapset. Äitiyslain myötä nämä lapset ovat myös jo syntyessään tasa-arvoisessa asemassa mies-naisparien lapsiin.

Lähteet:

Aarnio, K., Kallinen, K., Kylmä, J. Solantaus, T. & Rotkirch, A. (2017). Sateenkaariperheiden lasten ja nuorten hyvinvointi ja kokemukset, Väestöliitto.

Amor, D.J., Lewis, S., Kennedy, J., Habgood, E., McBain, J. McLachlan, R.I., … & Halliday, J. (2017). Health outcomes of school-aged children conceived using donor sperm. Reproductive Biomedicine, 35, 445-452.

Anderssen, N., Amlie, C. & Ytterøy, E.A. (2002). Outcomes for children with lesbian or gay parents. A review of studies from 1978 to 2000. Scandinavian Journal of Psychology, 43, 335–351.

Baiocco, R., Carone, N., Ioverno, S. & Lingiardi, V. (2018). Same-Sex and Different-Sex Parent Families in Italy: Is Parents’ Sexual Orientation Associated with Child Health Outcomes and Parental Dimensions? Journal of Developmental and Behavioral Pediatrics, 39, 555–563.

Bos, H., van Geldren, L. & Gartell, N. (2014). Lesbian and Heterosexual Two-Parent Families: Adolescent– Parent Relationship Quality and Adolescent Well-Being, Journal of Child and Family studies.

Gartell, N. & Bos, H. (2009). US National Longitudinal Lesbian Family Study: Psychological Adjustment of 17-Year-Old Adolescents. Pediatrics.

Kovacs., G.T., Wise, S. & Finch, S. (2013). Functioning of families with primary school-age children conceived using anonymous donor sperm. Human Reproduction, 28, 375–384.

Lycett, E., Daniels, K., Curson, R., Chir, B. & Golombok, S. (2014). Offspring created as a result of donor insemination: a study of family relationships, child adjustment, and disclosure. Fertility and Sterility, 28, 172-179.

Wainright, J.L. & Patterson, C.J. (2008). Peer Relations Among Adolescents With Female Same-Sex Parents. Developmental Psychology, 44, 117-126.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s